AIKA AAMULLA.

olen tarvinnut aikaa, aikaa, rauhaa tai taukoa. miksi sitä nyt edes kutsua.

pidän aamuista, jolloin ei tarvitse tehdä mitään.

muistatte varmaan sen yhden, josta olen kirjoittanut, se yksi, on poissa tavalla millä olen häntä nimittänyt, poikaystävänä siis.  miksi? (kö), en kerro, mutta emme ole riidoissa.

mulla on ikävä ainakin Oonaa, Sofiaa ja Annaa sekä ehkä muutamaa muuta

pidän aamukahvista, olen kunnossa

mulla on ihana kolme kuukautinen kummityttö ja serkku.
ensikesänä syntyy toinenkin serkku, mun kuusi vuotta vanhemmalle enolle ja tietenkin hänen kumppanilleen.

olisipa kesäloma, tai edes ensiviikonloppu.

mulla on pöydällä puoli tyhjä tai täysi kahvikuppi, salmiakkia ja ihan hittona koulutehtäviä sekä jäätävä pääkipu ja väsymys.

tukkani on jollain lailla vihreä, mutta kuukausi sitten se oli täysin violetti.

 pidän aamuista, mutta olen iltaihminen.
ristiriitaista, niin